Copy
Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa
Uutiskirje 1/2017
TundraHuskies


PÄÄKIRJOITUS
 

Lapin talvisesonki on hiljalleen rauhoittumassa, ja myös matkailun parissa työskentelevät eläimet saavat ansaitsemansa tauon. Kulunut talvi on ollut vilkas - matkailijamäärien ja matkailuinvestointien osalta kaikki kehityksen käyrät osoittavat ylöspäin. Menestys ja kasvavat matkailijamäärät tuovat kuitenkin mukanaan myös uusia haasteita vastuullisten matkailupalveluiden tuottamiseen.

Matkailun parissa työskentelevien eläinten hyvinvointi on tärkeä – ja mediassa erittäin näkyvä – osa vastuullista lappilaista matkailua. Eläinten hyvinvointi on kuluneen talven aikana nostettu esille lehtien uutisoinnissa ja useissa sosiaalisen median kanavissa. Harmillisesti vanha sanonta ”paha kello kauas kuuluu” pitää paikkansa myös tässä, yksittäiset huonot kokemukset voivat olla todella vahingollisia kaikille lappilaisille matkailuyrittäjille sekä Lapin matkailubrändille.

Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa –tiedonvälityshanke auttaa omalta osaltaan sinua vastaamaan näihin haasteisiin. Tarjoamme lappilaisille yrittäjille tietoa ja työkaluja matkailueläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin varmistamiseen. Lisäksi kerromme, miten yrittäjät voivat sisällyttää eläinten hyvinvoinnin osaksi omaa markkinointi- ja liiketoimintaansa.


Uutiskirjeemme ilmestyy 4 kertaa vuodessa, kolmen kuukauden välein. Jokaisessa uutiskirjeessä käsittelemme seuraavia aiheita:
  • KUULUMISIA KENTÄLTÄ
    - ajankohtaista tietoa siitä, mitä olemme kuluneiden kuukausien aikana tehneet
  • TULOKSIA JA TYÖKALUJA
    - alustavia tuloksia ja tulevia materiaaleja
  • TAPAHTUMAT
    - kooste menneiden ja tulevien kuukausien tapahtumista, joissa olemme mukana
  • KUUKAUDEN HYVÄ KÄYTÄNTÖ
    - poimintoja hyvistä käytänteistä
KUULUMISIA KENTÄLTÄ
                                           
Viranomaisten näkemyksiä matkailueläinten hyvinvoinnista

Vuodenvaihteessa aloitimme syksyllä kerätyn suuren tietomäärän kokoamisen ja analysoimisen. Lisäksi jatkoimme matkailijahaastattelujen osalta aineistonkeruuta Rovaniemen lentoasemalla ja keskustassa helmikuuhun asti. Matkailijoiden ohella haastateltavina ovat olleet myös viranomaiset. Lappilaisille kunnan- ja valvontaeläinlääkäreille (34 henkilöä) toteutettiin kysely, minkä lisäksi aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Harri Rinne kertoi näkemyksistään ja kokemuksistaan matkailueläinten hyvinvoinnista koko Lapin näkökulmasta.

Haastatteluissa esille nousseet asiat vaihtelevat eläinlajeittain. Koirien kohdalla kriittisiksi tekijöiksi mainitaan muun muassa vedensaannin varmistaminen, koirien pitopaikan olosuhteet (kuten koppien kunto) sekä puremavammat. Hevosten ja porojen kohdalla huomiota kiinnitetään etenkin erilaisiin ruokintaperäisiin ongelmiin. Viranomaisten mielestä matkailueläinten hyvinvointiin liittyviä riskitekijöitä on hevosten kohdalla vähemmän kuin koirilla ja poroilla.

Matkailijoiden odotuksia eläinohjelmapalveluista

Matkailijahaastatteluista saimme kokoon hyvän aineiston, kaiken kaikkiaan lähes 600 vastausta. Vastaajista suurin osa, vajaa viidennes, oli brittejä. Brittien ohella saimme vastauksia myös lukuisilta muilta kansallisuuksilta, kuten venäläisiltä, kiinalaisilta ja länsieurooppalaisilta.

Matkailijahaastatteluiden tulokset ovat mielenkiintoisia. Eläinohjelmapalvelut ovat vastaajille yksi tärkeimmistä syistä matkustaa Lappiin. Verrattaessa kansallisuuksia keskenään tulokset näyttävät, että eläimiin liittyvät palvelut ovat tärkeimpiä briteille ja länsieurooppalaisille. Vastaajat ovat myös kiinnostuneita saamaan eläimistä ja niiden hyvinvoinnista lisää tietoja. Eläimien hyvinvoinnin huomioiminen koetaan kokonaisuudessaan tärkeäksi osaksi palveluntarjontaa.
 
Eläinten hyvinvoinnista viestiminen matkailijoille

Tulokset antavat hyödyllistä tietoa myös viestintä- ja markkinointitoimenpiteiden tarpeellisuudesta ja niiden kohdentamisesta. Paikallisen tason toiminta on erityisen tärkeässä roolissa. Yli puolet vastaajista toivoo saavansa tietoa eläinten hyvinvoinnista paikallisten yritysten henkilökunnalta. Myös sosiaalisella medialla on viestinnässä suuri merkitys. Puolet vastaajista kokee, että eläinten hyvinvoinnista tulisi viestiä nimenomaan sosiaalisen median kautta. Selvä enemmistö vastaajista myös kertoo etsivänsä sosiaalisesta mediasta monipuolisesti tietoa Lapista ennen matkaa.
NapapiirinPorofarmi_LapinMateriaalipankki_TerhiTuovinen
TULOKSIA JA TYÖKALUJA

Eläinmatkailun merkitys Lapissa

Olemme kartoittaneet eläinperusteisen matkailun merkitystä Lapissa järjestelmällisesti nettihakujen, eläinlääkärien tarkastuskohderaporttien ja yrittäjille lähetetyn nettikyselyn avulla. Tuloksemme perustuvat vuoden 2016 kevääseen ja kesään, joten tämänhetkinen tilanne voi hieman poiketa tuloksista mahdollisten yritysmuutosten vuoksi.

Lapissa on yhteensä vajaa 160 eläimiä hyödyntävää matkailuyritystä, joista hieman yli kolmannes hyödyntää jollakin tavalla toiminnassaan villieläimiä. Tähän toimintaan sisältyvät metsästys, kalastus ja villieläinten katselu. Määrällisesti seuraavana tulevat rekikoiratarhat, joita on hieman yli neljännes, sekä porotilat, joita on hieman alle neljännes kaikista eläimiä hyödyntävistä yrityksistä. Hevostiloja on hieman alle 10 %. Lähes yhtä moni yritys järjestää erityyppisiä eläinohjelmapalveluita, kuten reikikoira-ajeluita sekä maastoratsastusta. Maatilamatkailutilat, kotieläinpihat ja eläintarhat ovat määrältään vähäisiä, mutta niiden toimintaan kuitenkin kuuluu yleensä useita eläinyksilöitä (kuvio 1). Alueellisesti eniten eläinmatkailupalveluja järjestäviä yrityksiä on Tunturi- ja Pohjois-Lapissa (kuvio 2).
Hyvinvointiympyrä
Kuvio 1. Eläinperusteisten matkailumuotojen prosentuaalinen jakautuminen Lapissa (n=158).
Kuvio 2. Eläinmatkailupalveluja järjestävien yritysten määrä Lapin eri alueilla.
Lapissa toimivista eläinmatkailuyrityksistä suurin osa on mikroyrityksiä, eli ne työllistävät 1-2 henkilöä. Kaiken kaikkiaan eläinmatkailuyritysten osuus kaikista Lapissa toimivista matkailualan yrityksistä on 15%. Tähän lukuun kuuluvat vain ne yritykset, jotka omistavat itse eläimiä yritystoimintaansa varten. Esimerkiksi kaikki suuret safaritalot jäävät luvun ulkopuolelle, sillä ne hyödyntävät usein eläimiä alihankintaverkostojensa kautta. Näin ollen matkailussa käytettävien eläinten rooli Lapin matkailussa on kokonaisuudessaan merkittävä.
 
TAPAHTUMAT

Alkuvuoden aikana olemme olleet mukana seuraavissa tilaisuuksissa:
Tulossa:
  • Eläintutkimuspäivät 24.-25.4.2017, Helsinki, teemana ”Arvokas eläin”.
    Vuoden 2017 Eläintutkimuspäivillä tarkastellaan eläinten arvoa ja arvottamista monitieteisesti. Hanketiimistämme José-Carlos García-Rosell ja Mikko Äijälä osallistuvat päiville kertomaan hankkeen yrittäjähaastattelujen tuloksista. Esityksessään he tarkastelevat samalla eläinten arvoa Lapin matkailussa.
  • Matkailualueilla järjestetään tiedotustilaisuuksia matkailuyhdistysten tapaamisten yhteydessä. Näistä tiedotetaan tarkemmin hankkeen verkkosivuilla.
KUUKAUDEN HYVÄ KÄYTÄNTÖ

Hankkeessa toteutettavia yrityshavainnointeja on jatkettu eri puolilla Lappia. Lapin AMKin agrologiopiskelijamme Sanna Koljonen ja Sini Metsälä ovat talven aikana osallistuneet yritysvierailuihin rekikoiratarhoilla. He ovat havainnoineet olemassa olevia hyviä käytänteitä, jotka kokoamme yhdessä muiden materiaalien kanssa hankkeessa tuotettaviin ohjeisiin ja koulutusmateriaaleihin. Tässä hieman poimintoja tulevista julkaisuista.

Hyvä käytänne 1: Pennun opetus ruokinnassa
Huskytarha "Arctic Borealis", Ranua

Pentujen ruokintaopetus helpottaa ruokintatilanteita, sillä sen avulla ehkäistään ruoan varastamista ja vähennetään tappeluita. Pennut syövät aluksi yhteisestä kupista, minkä ansiosta ne oppivat pitämään huolta omasta osastaan ja syövät reippaasti. Sen jälkeen siirrytään vaiheeseen, jossa yhdestä kupista syö kaksi pentua. Lopulta jokaisella pennulla on oma ruokakuppinsa, jota ne ovat opetuksen ansiosta oppineet arvostamaan. Koirat myös tietävät, että ruoka on syötävä reippaasti, jotteivat muut pennut ehdi varastamaan ruokaa.

Hyvä käytänne 2: Systemaattinen tapa kastroida uroksia
Huskytarha "Bearhill Husky", Rovaniemi

Uroskoirien kastrointi huskytarhalla vähentää vahinkopentueita ja tappeluita, rauhoittaa ilmapiiriä sekä helpottaa koirien käsittelyä ja arkea. Systemaattisella tavalla tarkoitetaan, että suurin osa uroskoirista kastroidaan. Jalostus- ja siitostoiminta suunnitellaan tarkasti etukäteen, sillä vain suvun jatkamiseen käytettäväksi tarkoitetut urokset jätetään kastroimatta. Tällöin kastroinnin hyvät vaikutukset ovat tehokkaampia ja leikkaamattomista uroksista aiheutuvat huonot puolet saadaan minimoitua. Useiden urosten kastroimiseen kerralla voi mahdollisesti neuvotella alennuksen toimenpiteen suorittavan eläinlääkärin kanssa. Kastraatio on koettu kannattavaksi sijoitukseksi sen tuomien etujen vuoksi.
Vasen kuva: Arctic Borealis, kuvaaja Milla Tuisku
Oikea kuva: Bearhill Husky, kuvaaja Karoliina Majuri
Vasen kuva: Arctic Borealis, kuvaaja Milla Tuisku
Oikea kuva: Bearhill Husky, kuvaaja Karoliina Majuri
Seuraava uutiskirje ilmestyy kesäkuussa!
Copyright © 2016 Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa -tiedonvälityshanke,
Lapin ammattikorkeakoulu.

Haluatko päivittää tietojasi uutiskirjeen vastaanottamiseksi tai peruuttaa tilauksen?






This email was sent to <<Sähköpostiosoite>>
why did I get this?    unsubscribe from this list    update subscription preferences
Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa -tiedonvälityshanke · Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Viirinkankaantie 1 · Rovaniemi 96300 · Finland

Email Marketing Powered by Mailchimp