Copy
Avaa uutiskirje selaimessa

Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-uutiskirje 21/2021



Aiheita 25.10.2021
  • Elina Kontu ja Markku Mattila Framilla 11.11.
  • Avoin työpaikka Seinäjoen yliopistokeskuksessa
  • Kalle Kurpalle rahoitusta lasten keliakian tutkimukseen
  • Terveellisemmäksi muokatut elintarvikkeet  maukasta vai ei?
  • Työ ja asuminen korona-arjessa – ja sen jälkeen
  • Etsintäkuulutus: etsimme asuntojen ja asuinalueiden demosuunnittelukohteita
  • Puheenvuoroja tutkimuksesta
  • Satelliittihavainnon kiehtova matka
  • Auta asiakasta – tavoitteena vaivaton ja nautinnollinen asiakaspolku
  • Kestävien julkisten aterioiden työkalupakki
  • Suvaitsematon Suomi
  • BID4E: Business and Innovation Development for Enterprises
  • Suunnitelmallista viestintää
  • Tulevaisuuden varastonhallintaa
  • Muuta mainittavaa
    • Ruralia visiting scholar
    • Kesä meni, mutta kesäyliopisto se vain porskutta
    • Ruokaprovinssikahvit joka kuukauden 1. keksiviikko
 
Lintuja, tähtisumua, lehtiä? Matkalla jonnekin.
Kontu ja Mattila Framilla 11.11.

Tavataan Teamsissa 11.11.2021 kello 10–11

 

Ohjelmassa

* Tervetuloa. Mitä Epanet & Seinäjoen yliopistokeskus ovat? Erikoissuunnittelija Nina Harjunpää, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys

* ANDANTE-tutkimusryhmän innostavat tutkimusaineistot, Psykologian (autismikirjo ja kehitysvammapsykologia) Epanet-professori Elina Kontu, Tampereen yliopisto

* Liike on tärkein, päämäärä ei – sattumakorpraalin puheenvuoro, Vanhempi tutkija, dosentti Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti


Ilmoittaudu tästä linkistä  9.11.2021 mennessä. Lähetämme osallistumislinkin Teams-tapaamiseen sähköpostiisi.

Tervetuloa mukaan!


Avoin työpaikka Seinäjoen yliopistokeskuksessa
 

Datalähtöisen ohjelmisto-osaamisen vahvistaminen työelämän ja yliopiston välisellä vuorovaikutuksella Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa (DATOS) on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama kehittämishanke Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa. Hanke toteutetaan tiedekunnan sekä Seinäjoen ja Porin yliopistokeskusten yhteistyönä.

DATOS-hankkeessa aktivoidaan yrityksiä ja muita organisaatioita digitaalisten ja vihreän kasvun ratkaisujen käyttöönottoon. Tavoitteena on ohjelmisto- ja data-analytiikka-alan korkean tason osaamisen vahvistaminen Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa.

Nyt haettavan asiantuntijan työpaikka on Seinäjoen yliopistokeskus. Toinen vastaava asiantuntija toimii Porissa. Asiantuntijat tukevat toisiaan osaamisen vahvistamisessa kummassakin maakunnassa.

Lue hakuilmoitus Seinäjoen yliopistokeskuksen sivuilta.

Kalle Kurpalle rahoitusta lasten keliakian tutkimukseen


Lastentautien tutkimussäätiö on myöntänyt yhdeksän apurahaa Tampereen yliopiston tutkijoille. Yksi rahoituksen saajista on lääketieteen tohtori Kalle Kurppa, jolle myönnettiin Kansanterveysyhdistyksen rahastosta 100 000 euroa tutkimukseen Lasten keliakian seulonnan ja varhaisen diagnoosin merkitys.

Kurppa työskentelee lasten ja nuorten terveyden edistämisen Epanet-professorina.

Onneksi olkoon!
Terveellisemmäksi muokatut elintarvikkeet – maukasta vai ei?

Kuluttajien terveystietoisuus on kasvanut. Siitä saadaan kiittää pitkäjänteisestä terveyskasvatusta ja -viestintää. Mutta miksi kuluttajien ruokavalinnat eivät ole merkittävästi lähentyneet ravitsemussuosituksia? Tämä herättää kysymyksen tiedostamattomien uskomusten olemassa olosta kuluttajien mielissä. Mitä uskomukset ovat ja kuinka ne vaikuttavat arkisiin elintarvike- ja syömisvalintoihin? Esimerkiksi ruoan maukkauden ja terveellisyyden käänteistä suhdetta kuvaavan epäterveellinen maistuu hyvältä -intuition voimakkuus voi vaihdella eri kuluttajaryhmissä ja muovata reaktioita uusiin elintarvikkeisiin.

Onko tuotteiden muokkaaminen valistusta tehokkaampaa?

Elintarviketeollisuudella on runsaasti erilaisia keinoja muokata tuotteitaan paremmin ravitsemussuosituksiin sopiviksi. Esimerkiksi suolan, sokerin ja rasvan määrää on vähennetty tai muokattu. Tuotteiden tuotekehitys terveellisemmäksi, niin kutsuttu uudelleenmuokkaus eli reformulointi, voi tutkimusten mukaan olla jopa tehokkaampi keino muuttaa kuluttajien ruokavaliota kuin ravitsemusvalistus.

Tuotteiden perinteisen reformuloinnin ja terveellinen maistuu hyvältä -assosiaation vahvistamisen yhdistämistä ei ole laajasti tutkittu eikä hyödynnetty. Miten, milloin ja millaisille kuluttajille terveellisyysreformuloinnista kannattaa kertoa? Tällä tiedolla on suuri käyttöarvo ja vaikutuspotentiaali ruokatuoteinnovaatioiden kehittämisessä ja markkinamenestyksen turvaamisessa.

REMU-hankkeessa tutkitaan erilaisia vaikutuskeinoja siihen, miten kuluttajat kokevat reformuloidut tuotteet ja miten terveellisiä ruokavalintoja voitaisiin edistää (mm. terveysmerkinnät ja erilaisten mielikuvien herättäminen). Hankkeen yhtenä tavoitteena on rakentaa Etelä-Pohjanmaalla toimivista tutkimuslaitoksista ja yrityksistä muodostettu laaja hyvinvointiteemainen osaamiskonsortio, joka verkottuu kansainvälisesti vastaavien keskittymien kanssa.
 
REMU:ssa on tehty alkuvuodesta kuluttajille kohdennettu kyselytutkimus sekä tuotteiden aistinvaraisia arviointeja. Keväällä 2022 on vuorossa lounasravintolassa ja kauppaympäristössä toteutettava kuluttajavalintoja tarkasteleva tutkimusosuus.

Alustavia tuloksia on jo saatu. Kuluttajakyselystä on selvinnyt mm. että yleisesti epäterveellisenä pidettyyn tuotteeseen (makkaraperunat) liitettynä viesti tuotteen reformuloinnista nostaa tuotteen terveellisyysmielikuvaa, kun taas yleisesti terveelliseksi mielletyn tuotteen (kasvislinssikeitto) terveellisyysmielikuva kärsii terveysmerkinnästä. Lisäksi kasvislinssikeiton kohdalla terveysmerkintä laskee arviota tuotteen odotetusta mausta. Erilaiset kuluttajaryhmät voivat kuitenkin kokea terveysmerkinnän eri tavoin ja toisilla merkintä tuotteen terveellisyydestä saattaa nostaa tuotteen ostohalukkuutta, kun taas toisille merkinnällä ei ole merkitystä.

 

REMU – Terveellisemmäksi reformuloitujen menestysruokatuotteiden yhteiskehittäminen Etelä-Pohjanmaalla

  • Vaasan yliopiston, Turun yliopiston ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteinen tutkimushanke.
  • Käynnissä vuosina 2020–2022
  • Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n rahoittama
  • REMU-hankkeen vastuulliset johtajat ovat Harri Luomala (VY), Anu Hopia (TY) ja Terhi Junkkari (SeAMK). Projektitutkijoina toimivat Maija Kantola (VY), Maija Paakki (TY) ja Leena Arjanne (SeAMK).
  • Yhteistyökumppaneina elintarvikealan toimijoita Etelä-Pohjanmaalla: Atria Oyj, Pihkahovisäätiö sr, Kurikan kaupunki, Juustoportti Oy, Lapuan Leipä, Into Seinäjoki Oy, Pirjon Pakari Oy.

Lisätietoja

Hankekuvaus
Jutut SeAMK-verkkolehdessä sekä Flavorian sivuilla, josta uutisen kuva on kopioitu.


 
Työ ja asuminen korona-arjessa – ja sen jälkeen
 
Tampereen yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu suunnittelevat ja kehittävät yhdessä tilaratkaisuja, joissa huomioidaan koronan tai muun mahdollisen tartuntataudin leviämisen estäminen, sujuvat etätyömahdollisuudet, sosiaalinen eristäminen sekä hyvinvointi- ja terveysnäkökulmat. Samalla selvitetään myös hyvinvointipalveluihin liittyvä kotiin tuotavien palvelujen tuottamista. Hankkeessa suunnitellaan asuntoja ja asuinalueita yleisemmin joustaviksi siten, että ne pystyvät elinkaarensa aikana vastaamaan monenlaisiin tarpeisiin.
 
Joustavuudella pyritään rakennuksen elinkaaren pidentämiseen

Valtaosa Suomen kerrostaloasuntokannasta on rakennettu vain muutaman vuosikymmenen elinkaaritavoitteella, mikä ei ole ekologisesti eikä sosiaalisestikaan kestävää. Uudisrakentaminen käyttää aina luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä. Mikäli rakennukset kestävät pidempään – toivon mukaan ainakin satoja vuosia – vähenee uudisrakentamisen tarve. Pitkäikäisyyteen päästään laadukkailla materiaaleilla ja rakentamistavoilla sekä mahdollistamalla sopeutuminen lämpimämpiin ja kosteampiin ilmasto-olosuhteisiin.
 
TAKO-hankkeen (Työ ja asuminen korona-arjessa) keskiössä on tilasuunnittelun sopeutuminen asumistapojen välillä yllättäviinkin muutoksiin. Hyviä esimerkkejä ovat koronapandemia ja perhekäsityksen muutokset, kuten yksin asumisen yleistyminen. Joustava asunto sopeutuu sekä asujiensa eri elämänvaiheisiin että asukkaiden vaihtumiseen. Hankkeessa tutkitaan myös hyvinvointi- ja hoivapalveluiden sujuvaa kutomista asuinympäristöön digitaalisen teknologian avulla. Näin pyritään mahdollistamaan tuetun asunnossa elämisen vanhuuden koittaessa.
 
Hankkeen demokohteina on sekä korjausrakentamista että uudisrakennuksia. Uudisdemokohteet suunnittelen puurakenteisiksi. Tutkija Eero Okkonen Tampereen yliopistosta tutkii tilasuunnitelmissa antibakteeristen puupintojen mahdollisuuksia, jotta asunnot olisivat turvallisempia pandemiatilanteessa. Hän tarkastelee kohteita kestävän kehityksen kautta. Puun käyttö on ekologisesti kestävää vain, jos tuotteet ovat pitkäikäisiä ja materiaalin hankinnassa todellakin huomioidaan luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen säilyminen. Biodiversiteetin heikkeneminen on tällä hetkellä ennätyksellisen nopeaa, ja toimialoista metsäteollisuuden osuus on siihen Suomessa suurin. Puun käyttö pitkälle jalostetussa muodossa, kuten rakennuspuuna, säilyttää materiaalin hiilinielun pitkään ja on taloudellisesti kestävintä.
 
TAKO-hanketta rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahastosta, Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen yliopistokeskus.


Lisätietoja Eero Okkonen eero.okkonen (a) tuni.fi  


Olisiko sinulla tiedossa joku sopiva kohde, joka voisi lähteä hankkeeseen mukaan?
Juttele Arin, Virpin tai Eeron kanssa, he kertovat lisää.


 
Puheenvuoroja tutkimuksesta

On niitä, jotka tutkivat. Ja sitten on niitä, jotka kirjoittavat siitä, mitä toiset tutkivat.

Nina Harjunpää kuuluu jälkimmäisiin.

 
Satelliittihavainnon kiehtova matka

"Lähikuukausien aikana julkaistaan kutkuttavia yksityiskohtia alueemme ensimmäisestä omasta satelliitista. Laukaisun jälkeen tätä piensatelliittia tulee operoimaan Vaasan yliopisto – eikä se jää yliopiston viimeiseksi satelliitiksi."

Näin vihjailee Antti Kinnunen.
Auta asiakasta – tavoitteena vaivaton ja nautinnollinen asiakaspolku

"Turhautunut ja ärsyyntynyt asiakas ei ole kenenkään etu, eikä sekava tilanne edistä luotettavaa ja asiakassuhdetta. Palveluntarjoajan tehtävänä on tehdä asiakkaan matkasta eli asiakaspolusta mahdollisemman yksinkertainen, vaivaton ja helppo. Miten sinä palveluntarjoajana autat asiakastasi?"

Maijastiina Jokitalo muistuttaa, kuinka asiakkaan kokemus pitää olla kaiken toiminnan lähtökohta.
Kestävien julkisten aterioiden työkalupakki

Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti koordinoi vuoden 2019 alussa alkanutta Itämeren Interreg-ohjelmasta rahoitettua StratKIT-hanketta (Innovative strategies for public catering – sustainability toolkit across Baltic Sea region). Hankkeessa on Ruralian lisäksi mukana 12 kumppania kaikkiaan kuudesta maasta: Suomesta, Puolasta, Saksasta, Tanskasta, Virosta ja Venäjältä. Suomessa toinen hanketoteuttaja on Ammattikeittiöosaajat ry.

StratKIT-hankkeessa on saatu valmiiksi Kestävien julkisten aterioiden työkalupakki, joka on julkaistu internetissä seitsemällä kielellä (käännöksiä viimeistellään lokakuun aikana). Työkalupakki sisältää yli 50 toimintaohjetta, joiden avulla julkisista aterioista pyritään saamaan entistä kestävämpiä tai auttamaan toimijoita alkuun kestävyysmuutoksessa. Toimintaohjeita löytyy niin päättäjille, hankkijoille, ruokapalveluhenkilöstölle, tuottajille kuin tavarantoimittajillekin.

Lisätietoja Leena Viitaharju leena.viitaharju (a) helsinki.fi
Suvaitsematon Suomi

Mistä suvaitsemattomuus johtuu ja miksi sitä esiintyy? Miten se näkyy yhteiskunnassamme ja millaista suvaitsemattomuus on ollut aiemmin? Ari Haasio ja Markku Mattila pohtivat suvaitsemattomuuden olemusta ja käyvät sen historiaa läpi havainnollisin esimerkein elämän eri aloilta. 


Lisätietoja Markku Mattila markku.mattila (a) utu.fi
BID4E: Business and Innovation Development for Enterprises

BID4E-hanke on vahvistanut Botnia-Atlantica-alueen PK-yritysten kansainvälistä kilpailukykyä lisäämällä yritysten valmiuksia kansainväliseen liiketoimintaan ja innovaatiotoimintaan, digitalisaation hyödyntämiseen sekä tarjoamalla tilaisuuksia kriittisen massan hankkimiseen uusilla rajat ylittävillä kumppanuuksilla.

Nyt on päätösseminaarin aika, tervetuloa mukaan!



Lisätietoja ja illmoittautuminen
Suunnitelmallista viestintää


Tilaisuus on suunnattu eteläpohjalaisille yrityksille sekä Etelä-Pohjanmaan alueella toimiville taiteen ja kulttuurin tekijöille, ja se on osallistujalle maksuton. Työpaja järjestetään Teamsissa. Ilmoittaudu viimeistään su 7.11.2021.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen
Tulevaisuuden varastonhallintaa



Ilmoittautuminen tilaisuuteen.

Lisätietoja
Petri Välisuo petri.valisuo(a)uwasa.fi, Vaasan yliopisto & Petteri Mäkelä petteri.makela(a)seamk.fi, SeAMK
Muuta mainittavaa

Ruralia visiting scholar


 
Kesä meni, mutta kesäyliopisto se vain porskuttaa
 
Ruokaprovinssikahvit joka kuukauden 1. keksiviikko
Mikä on Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-uutiskirje?

Uutiskirjeen toimittaa Nina Harjunpää, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys.
Twitter @Nina.Harjunpaa


Lisätietoja Seinäjoen yliopistokeskuksesta ja Epanet-verkostosta
Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-uutiskirjeen postituslista on Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen yhteystietorekisteri, joka sisältää tilaajien sähköpostiosoitteet. Osoitteita käytetään vain uutiskirjeen postitukseen.

Voit koska tahansa 
lopettaa tilauksesi tämän linkin kautta tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen nina.harjunpaa (a) epky.fi. 


 






This email was sent to <<Sähköpostiosoite>>
why did I get this?    unsubscribe from this list    update subscription preferences
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys & Seinäjoen yliopistokeskus · Kampusranta 9 C · Seinäjoki 60320 · Finland

Email Marketing Powered by Mailchimp