Copy
Avaa uutiskirje selaimessa

Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-uutiskirje 10/2019



Aiheita 17.4.2019
  • Helena Tiilikainen eläkkeelle
  • Ursula Pellinen eläkkeelle
  • Matti Mäki väittelee 3.5., aiheena Sopeutuminen, resurssit ja alueellisuus vapaassa sivistystyössä
  • Sami Sopanen projektitutkijaksi Tampereen yliopistoon
  • Kestäviä toimintatapoja Itämeren alueen julkisille ruokapalveluille
  • Joko olet käynyt kuuntelemassa väitöstilaisuutta?
  • Tuottoisa satelliittitehdas Seinäjoella
  • Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä
  • Muuta mainittavaa
    • Ari Hynysen tutkimusryhmällä uudet kotisivut
    • Älykkään erikoistumisen älykkyys - onko sitä?
    • Jere Haakana Varjosto 9.5.
  • Kuin Daavidit ja Goljatit konsanaan: alueiden erilaisia kehityspolkuja kohti tulevaisuutta

Kaunista pääsiäistä, valo voittaa aina pimeyden!

Helena Tiilikainen eläkkeelle


Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen toiminnanjohtaja Helena Tiilikaisen läksiäiskahvit juotiin 10.4. Uutena toiminnanjohtajana on aloittanut Olli-Pekka Viinamäki.

Mukavia eläkepäiviä Helenalle!

Ursula Pellinen eläkkeelle

Seinäjoen yliopistokeskuksen  osastosihteeri Ursula Pellinen (kuvassa oikealla) jää eläkkeelle kevään mittaan. Hänen viimeinen työpäivänsä ennen lomia oli 11.4. Tehtävässä jatkaa palveluassistentti Mirja Björk.

Rentouttavaa kevättä Ursulalle, kerää voimia kesäkuussa pidettäviä läksiäisiä varten! Sinua on varoitettu. kiäh, kiäh....



Vapaata sivistystyötä on viime vuosina tutkittu suhteellisen vähän. Viimeisimmät laajat vapaan sivistystyön identiteettiä ja merkitystä yhteiskunnassa käsitelleet tutkimukset teki Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori Aulis Alanen 1990-luvulla. Tampereen yliopistossa väittelevä Matti Mäki on lähestynyt vapaan sivistystyön sisältöjä uudesta näkökulmasta ja luo uutta tulkintaa vapaan sivistystyön tämänhetkisistä sisällöistä.
 

Matti Mäen väitöstutkimus Sopeutuminen, resurssit ja alueellisuus vapaassa sivistystyössä  tarkastetaan Frami B:n auditoriossa 2 (Kampusranta 9 B, Seinäjoki) 3. päivänä toukokuuta 2019 kello 12. Vastaväittäjänä toimii Vaasan yliopiston emeritusprofessori Hannu Katajamäki ja kustoksena professori Markku Sotarauta Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnasta.


Väitöskirja julkaistaan Tampereen yliopiston sähköisten väitöskirjojen sarjassa.



Lisätietoja Matti Mäki
040 545 1927
matti.maki (a) epky.fi

Matti Mäki väittelee 3.5.

Yksilöiden kokonaispersoonallisuuden kehittäminen on aina ollut vapaan sivistystyön ydinarvo
 
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia (vst-oppilaitos) ovat kansalaisopistot, kansanopistot, liikunnan koulutuskeskukset, kesäyliopistot ja opintokeskukset. Vst-oppilaitoksia on tällä hetkellä noin 300 ja toimintaa on kaikissa Suomen kunnissa. Vst-oppilaitosten järjestämä vapaan sivistystyön opintotarjonta on perinteisesti mahdollistanut laajan kirjon itseohjautuvaa ja sivistävää aikuisopiskelua. Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämän toiminnan ydinarvo on pitkään ollut yksilöiden kokonaispersoonallisuuden kasvun tukeminen. Vapaan sivistystyön sisällöt ovat olleet omaehtoisia ja yleissivistäviä ja toimintaan on aina liitetty myös opinnollisuuden tavoite kasvaneen harrastuspainotteisuuden ohessa. Oppilaitosten toimintaan on lisäksi perinteisesti kuulunut laaja vapaus itse päättää opetettavista sisällöistä. Viime vuosina, resurssien niukentuessa, toiminnan sisältöjä ja määrää on monissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa jouduttu painottamaan uudelleen. Toiminnan laajuutta määrittääkin oppilaitosten saama valtionapu, jonka kokonaismäärä on viime vuosina selvästi laskenut.
 
Vapaalla sivistystyöllä on tällä hetkellä hyvinvointivaltioon tukeutuva palveluidentiteetti
 
Vapaan sivistystyön merkitys yhteiskunnallisena palveluna olisi syytä tunnistaa nykyistä paremmin. Vapaan sivistystyön nykyarvon tunnistaminen edellyttää myös vapaan sivistystyön oppilaitosten omaa identiteettityötä. Viime vuosikymmeninä voimistunut valtion resurssiohjaus on koettu vapaan sivistystyön oppilaitoksissa vieraana. Tehdyissä ulkoisissa arvioinneissa ja useissa tutkimuksissa ja selvityksissä vapaan sivistystyön toimijoiden muutoshaluttomuus on tulkittu hiljaiseksi sopeutumiseksi resurssiohjaukseen ja samalla oman identiteetin menetykseksi. Lisäksi viime vuosina tehdyissä tutkimuksissa on esitetty, että vapaa sivistystyö pitäisi uudelleen muuntaa yhteiskunnalliseksi liikkeeksi. Tehty tulkinta on ollut tutkija Mäen mukaan vapaan sivistystyön näkökulmasta monin osin ongelmallinen. Vapaa sivistystyö on aina vastannut yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja sen uuden identiteetin löytäminen yhteiskunnallisen muutoksen toteuttajan roolista ei ole vapaalle sivistystyölle luontainen identiteetin pohja.
 
Tutkimuksellisesti väitöskirja sijoittuu aluetieteen ja aikuiskasvatustieteen rajapintaan. Seinäjoella asuva Matti Mäki on toiminut käytännössä koko työuransa erilaisessa vapaan sivistystyön tehtävissä sekä suunnittelijana että kouluttajana. Väitöstutkimuksessaan Mäki on käynyt läpi mm. kaikkien vapaan sivistystyön oppilaitosten voimassa olevien ylläpitämislupien hakemusten sisältämät koulutus- ja sivistystehtävät (yhteensä 50 000 sanaa). Sana-analyysin pohjalta hän on koostanut niistä synteettiset koulutus- ja sivistystehtävät kaikille vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoille ja arvioinut tältä pohjalta oppilaitosten identiteettiä ja tämänhetkisen tehtäväkuvan sisältöä.


Lähde: Väitöstiedote

Sami Sopanen projektitutkijaksi Tampereen yliopistoon

Yhteiskuntatieteiden maisteri Sami Sopanen aloitti huhtikuussa 2019 projektitutkijana Tampereen yliopiston ReGrow-hankkeessa, jota alueellisen kehittämisen tutkimusryhmä Sente toteuttaa. Tutkimushankkeen tavoitteena on tunnistaa, miksi jotkin alueet kehittyvät muita paremmin tai huonommin suhteellisen samanlaisista perusrakenteista huolimatta. Erityistä huomiota kiinnitetään alueellisen toimijuuden merkitykseen uusien kehityspolkujen luomisessa.
 

Kestäviä toimintatapoja Itämeren alueen julkisille ruokapalveluille

Ruralia-instituutti koordinoi  StratKIT-hanketta

Itämeren alueen maissa toimivat julkiset hankkijat ja ruokapalveluammattilaiset tarvitsevat työkaluja, jotka mahdollistavat aiempaa yksinkertaisemman, johdonmukaisemman ja paikallisesti sopeutetun tavan toimia monimutkaisten kestävyyshaasteiden kanssa. Tällaisen toiminnan tukemiseksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on alkanut vuoden 2019 alussa Itämeren alueen aluekehitysrahaston (Interreg Baltic Sea Region) ja Venäjän federaation yhdessä rahoittama StratKIT-hanke (Innovative strategies for public catering – sustainability toolkit across Baltic Sea region). Hankkeessa on mukana yhteensä 14 partneria kuudesta maasta: Suomesta, Puolasta, Saksasta, Tanskasta, Virosta ja Venäjältä. Ruralia-instituutti toimii hankekonsortion koordinaattorina. Tavoitteena on kartoittaa aluksi Itämeren maiden julkisten ruokapalveluiden nykytilanne ja osaamistaso kestävän kehityksen näkökulmasta. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa jokaisessa mukana olevassa maassa pilotoidaan kuhunkin kohdemaahan soveltuvia kestävän kehityksen toimintatapoja, jotka voivat liittyä esimerkiksi ruokahävikin hallintaan tai kasvispainotteisen ruokailun lisäämiseen.

StratKIT-hanke kestää vuoden 2021 kesäkuuhun saakka. Hankeaikana Itämeren alueen maiden julkisten ruokapalvelujen ammattilaiset tulevat kohtaamaan toisiaan mm. lukuisissa yhteiskehittämisen työpajoissa. Aktiivinen viestintä ja tiedottaminen hankkeen aikana löydetyistä hyvistä käytännöistä eri maissa sekä erilaisten kokeilujen avulla saatavista tuloksista on keskeistä toimintaa koko hankeajan. StratKIT-hankkeen tavoitteena on rakentaa julkisia ruokahankintoja ja ruokapalveluita tuottavien organisaatioiden tarpeisiin käytännön kestävyystyökalu, joka tarjoaa julkisille toimijoille selkeitä ja yksinkertaisia tapoja edistää kestävämpiä ruokapalveluita.
 
Lisätietoja
projektipäällikkö Leena Viitaharju, leena.viitaharju (at) helsinki.fi
tohtorikoulutettava Urszula Ala-Karvia, urszula.ala-karvia (at) helsinki.fi


Kuva on hanketapaamisesta.



Joko olet käynyt kuuntelemassa väitöstilaisuutta?


Voiko väitöstilaisuutta mennä kuuntelemaan kuka vain? Kyllä voi. Väitöstilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Ne kestävät yleensä noin pari tuntia ja ovat mielenkiintoisia akateemisia näytelmiä, joiden kaava on aina kutakuinkin sama. Tilaisuus ei edellytä kuulijoilta mitään erityistä pukukoodia tai seremonioihin osallistumista. Riittää, kun istuu paikallaan ja kuuntelee. Suurin osa väitöksistä käydään suomeksi. Joskus vastaväittäjä on ulkomaisesta yliopistosta, silloin kieli on yleensä englanti.
 
Väitöstilaisuus on tutkijalle pitkän työrupeaman loppuhuipentuma. Tilaisuuden aluksi tutkimuksen tekijä pitää työstään lyhyen esittelyn. Sen jälkeen vastaväittäjä kyselee kimurantteja kysymyksiä, ja tutkimuksen tekijä puolustaa tekemisiään. Jos väittäjä ja vastaväittäjä ovat supliikkeja, tarjolla on parhaimmillaan teatterikäynnin veroista herkkua. Näytöksellä on pääsääntöisesti onnellinen loppu: tutkimus hyväksytään. Ja jos oikein hyvin käy, kuulijat palkitaan kakkukahveilla.

Väitöstilaisuuksia järjestetään yleensä pääkampuksilla, mutta yhä useammin muuallakin. Esimerkiksi Seinäjoella järjestetään nykyisin useita väitöksiä vuosittain. Käy kuuntelemassa, olet taas yhtä kokemusta rikkaampi.

Kuva on Tommi Kumpulaisen väitöstilaisuudesta, joka pidettiin Framissa elokuussa 2018.

 

Tuottoisa satelliittitehdas Seinäjoella

Lauantaina 13.4. Lasten yliopistossa vietettiin erilaista luentohetkeä, kun innokkaat nuoret paikannusteknologian tutkijat tehtailivat satellitteja Heidi Kuusniemen ja Ari Sivulan avustuksella Apila-kirjastolla. Lasten yliopisto jatkuu taas syksyllä. Ohjelma julkaistaan Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston sivuilla.



Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä

Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toteuttavat yhdessä Manner-Suomen maaseutuohjelmaan kuuluvaa kehittämishanketta ”Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä”. Hanke on kaksivuotinen, sitä toteutetaan 1.4.2019–31.3.2021.

Hankkeesta järjestetään tiedotustilaisuus keskiviikkona 24.4 klo 9.30 Ruralia-instituutin Stadi-neuvotteluhuoneessa ( Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki)

Lue lisää täältä.

Muuta mainittavaa
Ari Hynysen tutkimusryhmällä uudet kotisivut


 
Älykkään erikoistumisen älykkyys - onko sitä?


 
Jere Haakana Varjosto 9.5.
Kuin Daavidit ja Goljatit konsanaan: alueiden erilaisia kehityspolkuja kohti tulevaisuutta

Davids and Goliaths: Regions in the Age of Urbanisation and Digitalization 
Seinäjoki 17.-19.6.2019
Ilmoittautuminen 30.4. mennessä. Tervetuloa!

Ohjelma ja lisätietoja.

 
 
Mikä on Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-uutiskirje?

Uutiskirjeen toimittaa Nina Harjunpää, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys.
Twitter @Nina.Harjunpaa
Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-uutiskirjeen postituslista on Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen yhteystietorekisteri, joka sisältää tilaajien sähköpostiosoitteet. Osoitteita käytetään vain uutiskirjeen postitukseen.

Voit koska tahansa 
lopettaa tilauksesi tämän linkin kautta tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen nina.harjunpaa (a) epky.fi. 


 






This email was sent to <<Sähköpostiosoite>>
why did I get this?    unsubscribe from this list    update subscription preferences
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys & Seinäjoen yliopistokeskus · Kampusranta 9 C · Seinäjoki 60320 · Finland

Email Marketing Powered by Mailchimp