Copy
Avaa uutiskirje selaimessa
Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-uutiskirje 15/2022

Aiheita 8.6.2022

  • Tekoälyllä on paljon potentiaalia terveydenhuollossa
  • OKM:n kirje korkeakouluille, eikä sanaakaan opettajien riittävyydestä tai hyvinvoinnista
  • Seinäjoki, kiinnostava korkeakoulukaupunki
  • "Pakko lähteä joskus löytämään uutta"
  • Apurahoja tutkimukselle
  • Korkeakoulut ja kestävät ruokasysteemit
  • Muuta mainittavaa
    • Yrittäjyyden tutkimusryhmän kuulumisia
    • Moniammatillinen koulutus on hyödyksi diabeteksen hoidossa
    • Mitä pk-yritys saa tutkimuksesta?


Kesäkuinen kukitettu kampus


Tekoälyllä on paljon potentiaalia terveydenhuollossa


Terveydenhuolto ja tekoäly muodostavat yhdistelmän, jolla on valtava potentiaali. Mutta mahdollisuuksien hyödyntäminen on monimutkaista ja vaativaa, eikä tekoäly tuota pikavoittoja terveydenhuoltohankkeissa.

Menestys edellyttää, että investointeja, rahoitusjärjestelyjä ja poliittista päätöksentekoa suunnitellaan pitkällä aikavälillä, koska panostusten hyödyt eivät ole välittömästi näkyvissä. Toinen edellytys onnistumisille on laaja yhteistyö. Tutkijat, potilaat, ammattilaiset, teollisuus, poliittiset päättäjät ja sääntelyelimet on kaikki otettava huomioon alusta alkaen, jotta voidaan toivoa todellista menestystä.

Tärkeintä on se, mitä uusi tekoälypohjainen lähestymistapa saa terveydenhuollossa todella aikaan, olipa kyse sitten potilaiden hoitojaksojen pituudesta, euroista potilasta kohden vuodessa, potilastyytyväisyydestä, osastobudjetin käytöstä tai potilaan elämänlaadusta. Ratkaisevaa on, että vaikutukset voidaan mitata tehokkaasti ja määrittää numeerisesti. Mittaustuloksia on myös hyödynnettävä tavoiteprosessien ja -palvelujen parantamiseksi, riippumatta siitä, ovatko nämä prosessit ja palvelut tekoälypohjaisia vai eivät.
 
Terveydenhuollon digitalisaation Epanet-professori Mark van Gils kirjoittaa aiheesta Tekoäly terveydenhuollossa (s. 86) eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa (1/2022)  Tekoälyratkaisut tänään ja tulevaisuudessa.

 
"Hyvien aikeiden vyöry sai minut miettimään, mitä tarkoittavat esimerkiksi opetuksen sujuvoittaminen tai jatkuvan oppimisen muodon ja tarjonnan joustavoittaminen. Entä minne jäivät maininnat korkeakouluopettajistamme?"

Marjaana Suutarinen luki opetus- ja kulttuuriministeriön kirjeen ja kirjoitti siitä puheenvuorossaan.
"Seinäjokea ei tunneta perinteisenä korkeakoulukaupunkina. Mutta kokemukseni mukaan sitä pidetään kiinnostavana. Kiinnostavuus on tärkeää. Se on jo osa vetovoimaisuutta."

Mikä kiinnostaa? Siitä kirjoittaa puheenvuorossaan Juha Alarinta.

”Pakko lähteä joskus löytämään uutta”


Eteläpohjalaiset yritykset hyppäsivät ennakkoluulottomasti mukaan taiteilijoiden ja yritysten väliseen kehitystyöhön. Reilun puolen vuoden prosessin aikana kertyi mukaan aimo annos eväitä ja ymmärrystä siihen, miten luovien alojen ammattilaisten asiantuntijuutta voi hyödyntää yrityksen haasteiden kohtaamisessa.

Kunkas sitten kävikään? Siitä kertoo Nanna Rintala

Aiheesta lisää myös Ilkka-Pohjalaisessa, tosin maksumuurin takana.


 
Apurahoja tutkimukselle
 
Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto on taas jakanut apurahoja tieteelle ja taiteelle. Yksi rahoituksen saajista on Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusryhmässä tutkijatohtorina työskentelevä FT Henna Jousmäki Seinäjoen yliopistokeskuksesta.

Jousmäki tutkii kielellisen ja kulttuurisen moninaistumisen kysymyksistä Etelä-Pohjanmaan kaltaisilla maaseutumaisilla alueilla. Hän tarkastelee sitä, miten muista maista tulevat, eri kieltä äidinkielenään puhuvat voivat päästä osaksi uusia yhteisöjä, kuten koulua, työpaikkaa tai kuntaa. Paikallisyhteisöjen näkökulmasta kysymys on siitä, kuinka ne voivat tukea eri taustoista tulevien ihmisten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta toimimalla kieli- ja kulttuuritietoisesti. Pohdintaan nousee myös se, miten kotoutumistoimien rakenteiden kehittäminen voi tukea alueellista kehitystä.

Väestön ikääntyminen, osaajapula ja toisaalta työperusteinen maahanmuutto ovat viime vuosina nousseet toistuvasti keskusteluun aluekehityksestä ja elinvoimasta puhuttaessa. Muuttoliike maakunnan ulkopuolelta on Etelä-Pohjanmaan väestönkasvun ja elinvoiman edellytys. On oleellista, että eri sektorit, kuten koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämä ja järjestöt, toimivat yhteisen tavoitteen eteen kehittämällä ja toteuttamalla sellaisia lähestymistapoja ja toimintamalleja, jotka systemaattisesti tukevat eri-ikäisten kuntalaisten yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja osallisuutta.

Muita Seinäjoen yliopistokeskuksessa ja Epanet-verkostossa työskenteleviä Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahaston apurahan saajia ovat:
 
* Valtiot. maisteri Marja Enbuska maahanmuuttajien maaseutuyhteisöön kuulumisen kokemuksia käsittelevään väitöskirjatyöhön
 
*  Yhteiskuntat. tohtori Aapo Jumppanen ja fil. maisteri Jaakko Mäntylä turvetuotannon merkitystä maaseudun pienyhteisölle käsittelevään tutkimukseen
 
* Fil. maisteri Minna Rotola-Pukkila suomalaisten elintarvikeraaka-aineiden umamiyhdisteitä ja prosessoinnin vaikutusta käsittelevään väitöskirjatyöhön
 
* Fil. maisteri Teppo Ylitalo Etelä-Pohjanmaan maakuntaidentiteetin rakentumista käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Onnea rahoituksen saaneille ja puhtia työlle!

 

Korkeakoulut ja kestävät ruokasysteemit

Una Europa on mielenkiintoinen, eurooppalaisten yliopistojen kasvava konsortio. Ruralia-instituutti haki rahoituksen, jolla on järjestetty kaksi webinaaria, kolmas on tulossa 12.9.2022. Se järjestetään Zoomissa, mutta siihen rakennetaan myös virtuaalimaailma, jossa voi tavata muita osallistujia. Webinaarin otsikko on Boosting the role of academia in transition to sustainable food systems.

Lue lisää täältä ja ilmoittaudu mukaan!

Lisätietoja Silvia Gaiani silvia.gaiani (a) helsinki.fi

Muuta mainittavaa

Yrittäjyyden tutkimusryhmän kuulumisia

Mitä Annika Tidströmin luotsaamassa tutkimusryhmässä on meneillään? Tutustu sivuihin, niin tiedät.
 

Moniammatillinen koulutus on hyödyksi

 Sanna Kangas tutkii väitöskirjassaan diabeteksen moniammatillisen koulutuksen vaikutuksia lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden nykyiseen ja tavoiteltuun diabetesosaamiseen sekä käsityksiin moniammatillisesta yhteistyöstä diabeteksen hoidossa.

Mitä pk-yritys saa tutkimuksesta?

Vaikuttavuussäätiö: Suomalaiset pk-yritykset arvostavat yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuottaman tutkimuksen hyödyntämistä laajasti eri muodoissa. Esteenä ovat koetut laihat hyödyt sekä aikapaine.
 
Mikä on Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-uutiskirje?

Uutiskirjeen toimittaa: Nina Harjunpää, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys
Twitter: @Nina.Harjunpaa • Lisätietoja Seinäjoen yliopistokeskuksesta ja Epanet-verkostosta

Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-uutiskirjeen postituslista on Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen yhteystietorekisteri, joka sisältää tilaajien sähköpostiosoitteet. Osoitteita käytetään vain uutiskirjeen postitukseen.

Voit koska tahansa  lopettaa tilauksesi tämän linkin kautta tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen nina.harjunpaa@epky.fi






This email was sent to <<Sähköpostiosoite>>
why did I get this?    unsubscribe from this list    update subscription preferences
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys & Seinäjoen yliopistokeskus · Kampusranta 9 C · Seinäjoki 60320 · Finland

Email Marketing Powered by Mailchimp