Copy
Katso uutiskirje selaimessa

Tunturi-Lapin Kehitys päättäjätiedote Q4

Tunturi-Lapin Kehitys ry on seutukuntaorganisaatio, jonka tehtävänä on kehittää koko Tunturi-Lappia sekä edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tunturi-Lapin Kehitys julkaisee neljännesvuosittain Q1-Q4 tiedotteen päättäjille, jossa tuodaan esille Tunturi-Lapille tärkeitä edunvalvonnan ja kehittämisen tulevia suuntaviivoja ja askeleita.

Päättäjäkirjeen jakelussa mukana ovat on jäsenkuntien kunnanvaltuutetut, Lapin ELY-Keskus, Lapin liitto, Lapin Kauppakamari, Lapin kansanedustajat, asiasisältöihin liittyvät ministerit ja ministeriöiden keskeiset virkamiehet.

Huoltovarmuus on noussut geopoliittisessa muutoksessa keskiöön, joten korjausvelan katkaisemiseksi panostukset Tunturi-Lapin infraan ovat välttämättömiä


Väyläviraston v. 2023–2030 ohjelmissa on vain 11 kohdetta eli 86 miljoonaa euroa Lappiin (2,5% osuus), joka on valtava pettymys 3,4 miljardin kokonaispotista.

Huoltovarmuuden noustessa geopoliittiseen keskiöön on Tunturi-Lapin saavutettavuuden infran korjausvelka nähtävä suuremmassa roolissa. Korjausvelka on syntynyt pitkältä ajanjaksolta, kun ennakoivien toimenpiteiden sijaan kohteita on jätetty investointien ulkopuolelle.

Raskaan liikenteen määrä kasvaa tulevina vuosina erityisesti Norjan raja-asemien kautta pohjoisesta VT 21 kautta koko Suomeen. Rata-, maantie- ja vesiväyläinvestointeja käsitellyt Väyläviraston ohjelma sisälsi Tunturi-Lappiin ainoastaan lyhyitä pätkiä VT 21:lle, joten korjausvelka kapeilla ja huonokuntoisilla maanteillä jatkaa kasvamistaan.

Enontekiön lentoaseman 10 meur korjausvelka edelliseltä omistajalta voitaisiin suoraan korvata tulevaisuuden lentokenttien sähkö- ja vetylentotarpeita varten, joten Enontekiön lentoasemasta voitaisiin tehdä esimerkkikohde muille lentokentille.

Kolarin radan sähköistämisen (186km) tulisi jatkua Laurila-Tornio-Haaparanta junaradan sähköistäminen jälkeen 03/2026.
Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2023–2030
 

Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 ja saavutettavuuden pullonkaulat Tunturi-Lapissa:

 

ENONTEKIÖN LENTOASEMA ON ELINTÄRKEÄ SUOMELLE HUOLTOVARMUUDEN NÄKÖKULMASTA


10 meur korjausvelka edelliseltä omistajalta voitaisiin suoraan korvata tulevaisuuden lentokenttien sähkö- ja vetylentotarpeita varten, joten Enontekiön lentoasemasta voitaisiin tehdä esimerkkikohde muille lentokentille. Tämä on välttämätöntä jatkumoa 5 meur Valtion rahoituksella myönnetty kiitotiehen kunnostamisen lisäksi. Huomioitavaa on, että tämä panostus nostaisi Enontekiön lentoaseman Kittilän ja Ivalon lentoasemien kanssa samalle infran tasolle, ei siis niiden edelle. Vertauksena Finavia on investoinut lähes 100 miljoonaa euroa laajennuksia Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemille.
 

VÄYLÄVIRASTON VALTION VELKA KASVAA YLI 3 MRD EURON, VT 21 KORJAUSVELKA KASVAA, RASKAAN KALUSTON MÄÄRÄ NORJASTA KASVAA...

  • VT 21 korjausvelka. Hanke sisältää noin 470 km valtatieosuuden parantamisen nykyisellä osin kapealla ja huonokuntoisella tiellä. Hanke on jaettu kahteen vaiheeseen. Vaihe 1, kesto: 2-10 vuotta. (73 meur), välillä Palojensuu– Kilpisjärvi. Vaihe 2, kesto 5-20 vuotta, (50 meur) välillä Tornio – Kolari. Hanke liittyy osana valtakunnan rajat ylittäviin Barentsin alueen liikenneyhteyksien kehittämiseen.
  • VT5 poikittaisliikenteen pääväyläksi ja sen jatkaminen Sodankylästä Tunturi-Lappiin Kittilän kautta aina Muonioon asti. Lapin matkailun kannalta on tärkeää vähentää tieverkon korjausvelkaa paitsi pääteillä myös alemman asteen tieverkolla Pohjois- ja Itä-Suomessa niin, että matkailu voi kehittyä turvallisesti. Erityisesti poikittaisliikenteen Itä-Lapin matkailun kehittymisen kannalta on ensisijaisen tärkeää lisätä valtatie 5 muuttaminen takaisin pääväyläksi Sodankylään saakka ja samalla väylän jatkaminen Tunturi-Lappiin Kittilään ja Muonioon saakka.

TORNIO-LAURILAN SÄHKÖISTÄMISEN JÄLKEEN 2/2026 ON KOLARIN RADAN SÄHKÖISTÄMINEN (186KM) SEN LUONNOLLINEN JATKUMO

  • Kolari radan sähköistäminen. Tornio-Kolari rataosan (186 km) sähköistäminen on luonnollinen jatkumo, kun v. 2024 loppuun mennessä Suomen puolella ja 03/2026 mennessä myös Ruotsin puolella Laurila-Tornio on jo sähköistetty. Teollisuuden investoinnit biotuotetuotantoon lisäävät puukuljetuksia alueella, jonka tehokas operointi kasvavin kuljetusvolyymein edellyttää radan sähköistämistä. Tulevaisuudessa mahdollisesti myös kaivostenrikastekuljetuksia.
Pitkäjänteisellä ja aktiivisella edunvalvonnalla pyritään vaikuttamaan EU:n tuen suuntaamiseen alueiden kasvuun. Suomen tulee turvata EU-rahoituksen mahdollisuudet toimimalla kaukonäköisesti muun muassa TENT- verkoston suunnittelussa. Matkailun ekosysteemi pitää EU:n TEN-T-ydinkäytävien jatkamista Pohjois-Suomeen tärkeänä. Tämä tarkoittaa pääradan ja valtatie 4:n välillä Helsinki–Tornio/Haaparanta liittämistä osaksi TEN T-ydinkäytäviä sekä kattavan tieverkon laajentamista pohjoisessa käsittämään valtatien 21.
 

Lapin kasvun esteenä olevien asuntopulan ja osaajapulan selättämiseksi tarvitaan lisää ARA-asuntokannan avustuksia

ARA myöntää erilaisia asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. Tähän mennessä Lappiin on myönnetty avustuksia varsin rajattu määrä, joten tässä on selkeä työkalu kasvun esteenä olevien asunto- ja osaajapulan ratkaisemiseksi. https://www.ara.fi/fi-FI/ARA

Etätyö-Monipaikkaisuus-Kaksoiskuntalaisuus

Kaksoiskuntalaisuus vaatii perustuslain muuttamista, jotta myös Tunturi-Lapin kunnat voivat saada tuloja alueen peruspalveluita käyttävien ihmisten osalta.

Aluekehityksessä kaupunkien ja maaseudun välinen perinteinen asetelma väestön sijoittumisen sekä koulutuksen laadun suhteen on muutoksessa. Vapaa-ajan asumisesta voisi yhä useammin tulla myös asuin- ja työpaikkakunta ja monipaikkaiset käytännöt parantaisivat täten myös alueen työvoiman saatavuutta. Etätyön tekeminen ja siihen liittyvä digitaalinen murros tapahtui korona-aikana valtavalla nopeudella ja muutos työolosuhteissa on tullut jäädäkseen. Houkutellakseen etätyötä tekeviä ihmisiä Suomesta Lappiin matkailukeskukset ovat tarjonneet etätyötä tekeville vuokrattavia tiloja ja räätälöityjä paketteja. Pohjoisen luonto ja takuuvarma talvi ovat houkutelleet esimerkiksi tunturikeskuksiin etätyöläisiä useiksi viikoiksi jopa kuukausiksi. Etätyömahdollisuuksien lisääntyminen on rohkaissut ihmisiä muuttamaan osaksi vuotta seuduille, joissa ei muuten olisi kyseiselle toimialalle aiemmin ollut työmahdollisuuksia. Etätyöläiset voidaan luokitella omaksi monipaikkaisuuden kohderyhmäksi, jotka ovat jo merkittävä tulonlähde osalle matkailualueille. Monipaikkaisuuden katsotaan yleisesti lisäävän kunnassa toimivien yritysten tuloja, luovan uusia työpaikkoja, helpottavan työvoiman saatavuutta ja kiihdyttävän kiinteistö- sekä tonttikauppaa.

Lähde: Monipaikkaisuus kuntien voimavarana, 6/2022, Kuntaliitto, Pasi Saukkonen ja Kaija Majoinen, Monipaikkaisuus voimavarana ja haasteena erilaistuvissa kunnissa -tutkimusprojekti

Tunturi-Lapin seutukunta on TOP 3 alue Suomessa


Tunturi-Lapin seutukunta sijoittuu upeasti kolmanneksi ja Pohjois-Lappi viidenneksi, kun verrataan seutukuntia BKT euroa suhteessa asukasta kohden.
Website
Facebook
Twitter
Instagram
Copyright © 2022, Kaikki oikeudet pidätetään.


Peruuta uutiskirjeen tilaus.

Email Marketing Powered by Mailchimp